Tiedättehän sen parisuhdesäännön, ettei nukkumaan saa mennä
kesken riidan? Tämä ohjenuora tuli mieleeni, kun näin ikivanhan parisängyn
erään aitan suojissa. Parisänkyä ei oltu koolla pilattu, sillä pienessä tuvassa
nyt ei tilaa kingsize-sängyille aikoinaan ollutkaan. Toinen hyvä syy kapeille
parisängyille oli myös varmaankin lämpö. Täällä pohjolassa erityisesti yöt ovat
suurimman osan vuodesta kylmiä, joten lämpöä ei heitetty hukkaan. Ja kukas sen
parempi peitonlämmittäjä onkaan kuin oma puoliso? Kapeassa parisängyssä
lusikka-asento on varmasti käytännöllisin, eikä toisen viereen ole kömmitty
ennen kuin päivän mahdolliset erimielisyydet on laitettu halki, poikki ja pinoon
- tai armollisesti unohdettu. Pahinkin mököttäjä harkitsisi anteeksiantoa siinä vaiheessa, kun kylmää yötä ei olekaan lämmittämässä muuta kuin pari villasukkia. Lämpimän rakkaan kainalossa on varmasti sulanut myös harmi jos toinenkin, kun sängyn toiselle laidalle ei ole yksinkertaisesti ole
ollut mahdollista karata.
Tässä siis hyvä vinkki pariskunnille. Lämmitys minimiin ja
satakakskytsenttinen sänky ostoslistalle. Johan lämpiää peitot ja parisuhde!
Ihana :D mut joo, työskentelen hotellissa ja välillä tekisi mieli todeta asiakkaille, jotka kesälläkin vaativat lisää peittoja ja lämmitystä, että "menkää vaan rohkeasti saman peiton alle miehesi kanssa niin lämpiää" ;)
VastaaPoistaSiinä muuten aika hyvä vinkki! :D
Poista